Salat julki

Kevyillä kantamuksilla matkustaminen kiinnostaa monia. YouTube ja matkablogit ovat pullollaan aiheeseen liittyviä ohjeita – Google antaa yli puolitoista miljoonaa osumaa haulle "how to travel light".

Pakkaamisohjeiden antamiseen on lupa suhtautua myös huumorilla, kuten Sanna Wallenius tekee tuoreessa blogissaan Totuus matkalle pakkaamisesta.

Minä maltoin odottaa melkein kaksi vuotta, ennen kuin nyt itse jaan omat kevyen matkanteon salani. Blogini nimi velvottaa, ja koen, että tämä aihe pitää saada ns. pois alta. Nyt siis blogin täydeltä ekshibitionistista pakkaamispornoa, lopussa kokonaan toisenlaisen salaisuuden paljastus.

Tunne itsesi, eli reppu jupisemaan

Kevyiden matkatavaroiden ei pitäisi olla itsetarkoitus, vaan matkantekoa helpottava tekijä.

Pakkaamisohjeet eivät luonnollisestikaan ole yleispäteviä, jokainen meistä on omanlaisensa reissaaja omine tarpeineen. Itse olen kokenut matkalle pakkaamisen kerta kerralta helpommaksi, koska tunnen itseni. Tiedän miksi matkustan mieluummin kevyin kantamuksin kuin raahaan puolta maailmaa mukanani.

Pakkaaminen alkaa itselle sopivan laukun, rinkan tai repun valinnasta. Vielä viisi vuotta sitten matkustin kevyen ja kestävän Rimowa-matkalaukun kanssa. Sen sai kokonsa puolesta ottaa matkustamoon, mutta oli muutoin hankala. Kokeilin välillä rinkkaa, mutta sekin tuntui vähän liian isolta ja kömpelöltä.

Viime kesänä ostin Herschelin repun "Little America", strategiset mitat 50 x 29 x 18 cm. Sen vetoisuus on vain 20 litraa, mikä riittää minulle hyvin. Reppu pysyy väkisinkin kevyenä!

Käsilaukun virkaa toimitti viimeisimmällä Hollannin matkallani Janine King Designsin kameralaukku. Siihen mahtuu kännykän ja kukkaron lisäksi ainakin vesipullo, viuhka, kartta ja kangaskassi. Pehmustettu laukku osoittautui myös käteväksi tyynyksi ja selkätueksi, joten voin suositella sitä. Janine Kingiltä tilattaessa kannattaa kuitenkin muistaa hintaa nostava tullimaksu.

Repun ja käsilaukun lisäksi otan aina mukaan pienen, litteän olkalaukun. Joinain päivinä niinkin kevyt kantamus on riittävä.

Herschelin reppu teki neistytmatkansa Kreikkaan viime syksynä.

Vaatteet

Vaatteet vievät yleensä matkatavaroissa eniten tilaa. Kannattaa ottaa mukaan sellainen vaatevarasto, jonka osat ovat keskenään yhteensopivat ja toisiaan täydentävät. Suosin sellaisia vaatteita, joita muutenkin käytän paljon – en enää huijaa itseäni luulemaan, että kaapin perälle unohtunut riepu muuttuu matkalla jotenkin maagisesti erilaiseksi. Hyvä matkavaate ei rypisty repussa eikä kiristä päällä, ja se saa mielellään näyttääkin kivalta.

Kymmenen päivän Hollannin-matkalle otin mukaan: spagettiolkaimisen trikoopaidan, pitkähihaisen trikoopaidan, hihattoman topin, lyhythihaisen puuvillapaidan, mekon, capri-housut, paksun puuvillaneuleen, sadetakin, kahdet leggingsit, alusvaatteet ja bikinit, sekä kahdet jalkineet, lenkki- ja tennistossut. Amsterdamista löysin, siis ihan kirjaimellisesti löysin, itselleni täydellisesti sopivat oranssit vakosamettihousut.

Hyväksi havaittu vinkki on käyttää jokin kulunut vaate "loppuun" ja jättää matkalle. Esimerkiksi vanhan t-paidan voi ottaa mukaan yöasuksi ja mahdollisesti korvata uudella.

Pyyhe on korvaamaton Linnunradan ympäri matkustavalle liftarille, mutta tavallisen reppureissaajan varusteissa froteepyyhe vie kohtuuttoman paljon tilaa. Hotellissa asuvan ei kannata ottaa mukaan omaa pyyhettä. Itse pakkaan reppuun ohuen sarongin, toiselta nimeltä pareon. Sen etuna on monikäyttöisyys: kangasta voi käyttää vaikka ohuena peittona tai ranta-asuna.

Kuvakollaasin pääasia (sic) on Lushin kiinteä shampoopala, muu kreikansinistä rekvisiittaa.

Kosmetiikka

Pelkillä käsimatkatavaroilla reissaavaa rajoittavat kosmetiikan osalta lentoliikenteen säännöt: nesteitä saa viedä matkustamoon enintään sadan millilitran pakkauksissa, joiden on yhdessä mahduttava noin litran vetoiseen, läpinäkyvään ja uudelleen suljettavaan muovipussiin. Nesteitä ovat muun muassa ihovoiteet, hammastahnat, aerosolit ja geelit. 

Apuun tulevat valmiit matkakoot, itse täytettävät pikkupullot ja purnukat, sekä nestemäisten tuotteiden kiinteät vaihtoehdot. Esimerkiksi meikkivoiteen voi korvata jauhemaisella mineraalimeikillä.

En ole mikään kosmetiikan asiantuntija – meikkaan verrattain vähän, ja matkalla yleensä vielä vähemmän. Pari luottotuotettani ovat kiinteä palashampoo ja misellivesi. Kiinteä shampoo vähentää nesteiden määrää matkatavaroissa, misellivedellä ja vanulapulla puolestaan saa helposti pyyhittyä hikisimmän päivän tai saasteisimman suurkaupungin jäljet pois kasvoiltaan.

Hotellissa asuvan ei välttämättä kannata pakata mukaan shampoota tai suihkusaippuaa. Päinvastoin – hotelleista kannattaa hamstrata pienet, matkakokoiset pullot ja saippuat seuravallekin matkalle.

Muut romppeet ja pakkaaminen

Kaikki muu matkalle mukaan otettava riippuu tietenkin matkustajasta, matkan kohteesta ja sen tarkoituksesta.

Internetin puoliammattilaiset pakkaajat vannovat tällä hetkellä pakkauskuutioiden (packing cubes) nimeen. Itse en ole vielä settiä hankkinut, mutta erilaisia pussukoita ja nyssyköitä hyödynnän kyllä. Alusvaatteet pakkaan kangaspussiin, toisen otan mukaan pyykkipussiksi. Jalkineet pakkaan kangaskassiin, joka palvelee perillä kohteessa ostoskassina.

Minulla on A4:n kokoinen kangaslaukku, jossa on paljon taskuja. Pakkaan siihen kaiken pikkusälän: ompelutarvikesetin, muoviset aterimet, varavirtalähteen, pienen lampun (otsalamppu on hyvä!), muistikirjan ja kyniä, tulosteet lipuista ja varauksista, sekä vakuutusyhtiöstä saamani pienen pussin, jossa säilytän lääkkeitä, laastareita ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Laukun sisältöä kuvaa aika hyvin se, että siinä kulkevat tavarat ovat mukana varmuuden vuoksi. Esimerkiksi varavirtalähdettä en käytä kuin pakon edessä, enkä siis välttämättä lainkaan.

Pakkaamistekniikoissa ja -järjestyksessä noudatan hyviksi havaittuja käytäntöjä. Vaattet käärin tietenkin rullalle, ja nesteitä sisältävä muovipussi laitan reppuun päällimmäiseksi. Kukkaron sisällösta jätän kotiin kaikki matkalla tarpeettomat kortit. Repun sivutaskuun en pakkaa mitään arvokasta – se on varkaille liian helppo ja houkutteleva paikka.

Siinä olivat pääpiirteissään vakiintuneet tapani pakata kymmenen päivää kestävälle ulkomaanmatkalle. Kertokaa mielellään kommenttikentässä, mikä on teidän suhteenne pakkaamiseen ja oletteko kokeneet sen suhteen merkittäviä ahaa-elämyksiä. Minä siirryn alussa lupaamaani toiseen salaisuuteen...


Hollantiin pakkaamani vaatteet sopivat hyvin yhteen, myös löytöhousujen kanssa.

Best Kept Secret

Täytin tässä kuussa viisikymmentä vuotta, ja olin yhden yleisen tavan mukaan "matkoilla". Matkakohteen valinta alkoi jo viime vuoden puolella, tai oikeastaan olen pyöritellyt eri vaihtoehtoja mielessäni siitä lähtien kun täytin neljäkymmentä. Jossain vaiheessa haaveilin Australiasta, mutta se ei nykyisessä elämäntilanteessani ollut kovin toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Huhtikuussa jostain osui silmään Hollannin Hilvarenbeekissa järjestettävä festivaali nimeltä Best Kept Secret. Hollanti on aina mieluinen matkakohde, eikä festivaalin tarjonta vaikuttanut hullummalta, joten se oli luonteva valinta synttärimatkaksi.

Jaoimme matkakuppanini kanssa kymmenen päivän matkan kolmeen osaan: ensin asuimme kolme päivää Amsterdamissa Zeeburgin leirintäaluelle, sieltä matkustimme junalla festareille, missä meillä oli telttamajoitus, ja lopuksi vietime kolme päivää Rotterdamissa, yöpyen aivan loistavassa Airbnb-asunnossa.

Best Kept Secret osoittautui vallan mainioksi tapahtumaksi. Se pidetään luonnonkauniilla leirintäalueella, järven rannalla, safaripuiston kupeessa. Pääesiintyjiä olivat tänä vuonna Arctic Monkeys, The National ja LCD Soundsystem. Itse pidin niiden lisäksi erityisesti Sudan Archivesin, Ty Segall & The Freedom Bandin ja John Mausin keikoista. Dj St Paulin isännöimällä neloslavalla oli myös kaiken aikaa hyvä meno.

Kenties parhaimmillaan Best Kept Secret oli kuitenkin siinä asiassa, joka on kaiken matkailun ja festareilla käynnin suola: oli hauska vain istuskella katsomassa ohi kulkevia ihmisiä.

Loppuun tunnelmapalana festareilta tehty videoklippi.



Jk. Korjailen toisinaan blogistani pieniä kirjoitusvirheitä ilman sen kummempaa ilmoitusta. Nyt tein pari sisällöllistä editointia: korjasin matkavakuutuskortin sairaanhoitokortiksi, ja vaihdoin lopun videoklipin toiseen sekä upotin sen (linkin lisäksi).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ylämäki, alamäki, Lissabon

Kävelemisestä ja kävelykirjoista

Tärkeintä on lähteminen

Turkulainen Helsingissä

Tieto perustuu vaihtoon

Hyvä ruoka – matkallakin mielessä